Lentävät korvat

Topi muisteli sangen kunniakasta, mutta varsin lyhyeksi jäänyttä näyttely-uraansa. Tuomari oli kehunut  rauhallisesta esiintymisestä, älykkäästä katseesta, toiset huomioivasta kehäkäyttäytymisestä ja selkälinjan kauniista kaaresta. Olisi ollut ihan Best in show ilman lentäviä korvia, ne kun tuomarin mielestä olivat osoittaneet liikaa taakse kehää kiertäessä. Topi tiesi sanoa, että syynä oli ainoastaan se, että näyttelypäivä oli liian tuulinen - monien muiden koirien korvat oli teipattu kaksipuoleisella ilmastointiteipillä korvalehtien sisäpuolelta turkkiin kiinni. On kuuleman mukaan näyttelyä harrastavien tiedossa, että Raahessa tuulee aina. Eilen olisi Topikin saanut varmasti sertin, oli nimittäin sellainen tuuli, että olisi siinä korvateipit irronneet kilpakavereilta. Meriveden korkeus oli + 170 cm yli normaalitason ja puita nurin vähän joka puolella.

Tyyne ja Ulla Kuusiluodossa myrskytuhoja katsastamassa.

Sorsaparkki

Isäntä sanoi, että näin talvipäivän seisauksen jälkeen voimme pikku hiljaa alkaa virittäytymään kohti seuraavaa jahtikautta. Tunnelmaa kohotettiin aloitettiin tekemällä retki sorsaparkkiin. Sorsaparkki on isännän ja sen jahtikaverin parin vuoden takainen kuningas-ajatus, sen avulla saadaan varmistettua ensimmäinen lämpimän riistan sorsa-nouto aloittelevalle labradorille. Paikallisen kaivinkoneurakoitsijan mukaan monenlaista kuoppaa on tullut kaivettua, mutta että...

Tyyne sorsaparkilla.

Joulukuvaelma

Jouluaaton kunniaksi mentiin kaverikoirien kanssa metsään esittämään joulukauvaelma. Homma karahti kiville heti menomatkalla. Topin mielestä esitykseen ei tarvita kolmea viisasta itämaan tietäjää, yksi riittää ja se on itseoikeutetu Topi. Muut saisivat olla paimenia kedolla. Muutenkin juoni karkasi lapasesta, kun lauman nuorin Huti ei suostunut esittämään seimeen kapaloitua lasta, jos Frida esittää äitiä. Todettiin, että taiteelliset näkemyserot ovat niin suuret, että unohdetaan koko juttu.

Kuvassa Piskit-ryhmäteatteri. Topi puuttuu kuvasta, koska se veti herneen nenään siksi, että ei saanut olla ainoa viisas itämaan tietäjä.

Tyyne, Ulla, Vega, Frida, Köpi ja Huti

Kriisikokous

Valuuttaturbulenssi, vakausmekanismi, kriisirahasto, IMF ja EKP - helppo nakki, mutta se vivuttaminen menee yli ymmärryksen. Topi sanoi, että siinä on vain kirjoitusvirhe: Ihmisiä kun tuntuu vivuttavan moni asia ja siksi niiden täytyy pitää kriisikokouksia. Mitä suurempi vivutus, sitä suurempi kokous. Viimeisin kriisikokous aiheutui siitä, että Kreikka-nimiseltä valtiolta loppui rahat. Silloin keksittiin, että Kreikkaa voidaan auttaa vivuttamalla.

Suurimmat kriisikokoukset pidetään ulkomailla asti, usein Brysselissä. Siellä sitten keskustellaan siitä, mikä vivuttaa. Vivutus päättyy julkilausumaan ja lopuksi kokoonnutaan yhteiskuvaan, jossa kaikki hymyilevät. Vivutus ei kuitenkaan varsinaisesti pääty siihen. Seuraavaksi keskustellaan siitä, mitä on sovittu. Ja siksi vivutus voi alkaa uudestaan. Onneksi voidaan taas pitää uusi kriisikokous.

Kuva: Timo Rautio

Meitä koirakavereita ei vivuta mikään. Mutta pidettiin kriisikokous ihan muuten vaan. Ja mukavaa oli. Ensin juostiin pitkin metsiä. Sitten otettiin yhteiskuva.

Idols-Ulla

Ulla aloitti harjoittelun tammikuun 2012 karsintoihin. Keikkatarjoukset Topin ohjelmatoimistoon.

Kiihdytysnouto

Isäntä oli Tyynen kanssa koulutettavana Oravasaaressa. Oli tullut sössittyä. Kaksikko palasikin kotiin hieman hiljaisena. Topi kertoi tienneensä, että on vain ajan kysymys, milloin lauteiden alta tullaan kyselemään neuvoja.

Topin mielestä hyvään noutoon kuuluu kunnon lähdöt - sitten on varaa löysätä saaliin palautuksessa - Topin kehittämää menetelmää kutsutaankin kiihdytysnoudoksi ja se on laajalti metsästysnoutajien käytössä Nova-Scotian niemimaalla. Siinä kiihdytysvaihe suoritetaan ennen laukausta - sorsa ei ehdi kissaa sanoa, kun jo kölkytellään koiran suussa kohti jahtireppua.

Topi-gaala

Perinteinen Topi-gaala järjestettiin tällä kertaa Palokankaan maastossa. Tilaisuudessa palkittiin koirat kahdessa sarjassa: Vuoden pomo ja vuoden tulokas.

Topi voitti vuoden pomo-sarjan yhdeksännen kerran peräkkäin. Ensimmäinen vuosi jäi väliin, koska silloin Topi valittiin vuoden tulokkaaksi.

Tyyne voitti vuoden tulokkaan keltaisen liivin. Tällä kertaa Ulla jäi palkintosijojen ulkopuolelle, mutta ainahan ei voi voittaa. Tosin siitä asiasta Topi oli eri mieltä.

Tyyne online

Tyyne 1 v. 23.11.2011. Merkkipäivän kunniaksi julkaisemme Tyynen haastattelun suorana näin netin välityksellä:

Topi: Kerro lapsuudestasi
Tyyne: Synnyin Jyväskylän lähellä pienessä Oravasaaren kylässä. Pieni kyläyhteisö tarjosi turvallisen kasvuympäristön minulle ja kahdeksalle sisarukselleni.

Topi: Mikä on rakkain lapsuusmuistosi?
Tyyne: Niitä on monta, mutta ehkä rakkain muistoni on se, kun kuulin ensimmäisen kerran papanoiden turpoamisesta aiheutuvan pienen suhinan ruoka-astiasta keittiön pöydältä.

Topi: Kerro nykyisestä isäntäperheestäsi.
Tyyne: Isäntäperheeni on aika tavallinen suomalainen ydinperhe, johon kuuluu isä, äiti ja kolme nuorta.

Topi: Mitä ohjeita antaisit niille pennuille, jotka odottavat luovutusta ja lähtöä uuteen kotiin?
Tyyne: Äitini sanoi minulle pentuna, että jokainen ihminen on otettava vastaan yksilönä hyvine ja huonoine puolineen. Jotta ihmisestä tulisi tasapainoinen, koiran on tarjottava hänelle sopivassa määrin sekä onnistumisia että epäonnistumisia.

Topi: Mikä on lempiharrastuksesi?
Tyyne: Tähän kysymykseen labradorin tulee vastata, että metsästys. Mutta koska en ole saanut siltä alalta toistaiseksi kokemusta, niin toistaiseksi voinen vastata kysymykseen yleisluontoisesti "luonnossa liikkuminen". Toisinaan se voi olla tähtitaivaan ihailu talviyössä, tai Lammennevalta kuuluvat kurkien kutsuhuudot ennen syysmuuttoa täydenkuun valaistessa syksyistä iltaa - tosinaan riittää pieni uintiretki Kärsämänojassa ja sen päälle turkinkuivauskirmailu läheisellä kukkakedolla - vain muutaman esimerkin mainitakseni.

Topi: Mitä odotat tulevaisuudelta?
Tyyne: Tasapainoista labradorin elämää, mihen kuuluu esimerkiksi kaksi ruokakupillista papanoita päivittäin. Mutta myös sitä, että elämä tarjoaa haasteita. Ja tietenkin hyvää tahtoa.

Topi: Kiitos.
Tyyne: Kiitos.
Topi: Päätämme lähetyksen täältä tähän, näkemiin ja kuulumisiin.

Tänä yönä tulee talvi

Tylsää. Isäntäväki on päivät poissa. Minä kodinhoitohuoneessa, Ulla makuuhuoneen sängyssä ja Topi saunassa. Onneksi Topi keksi kuningas-ajatuksen Kuorosodasta. Jokainen ulvoo suosikkikappaleensa ja aina yksi kerrallaan äänestetään ulos:

Topi vetäisi Frederikin kappaleen Tsingis Khan ja tipahti heti. Ulla jatkoi Weather girlsin Halleluja, it's raining men -renkutuksella ja sama kohtalo. Itse esitin tunnelmapläjäyksen Mikko Kuustoselta ja voitto tuli. Topin mielestä se vetosi suoraan sen herkkään sieluun. Ulla protestoi, että jos kilpailu olisi pidetty juoksuaikana, niin sen esittämä kappale olisi voittanut ylivoimaisesti.

Sovittiin, että ulvotaan biisi juutuubiin sitten, kun isäntäväellä unohtuu töihin lähtiessä tietokone päälle:

"Tänä yönä tulee talvi ja tekee mustasta valkoisen. Minä pimeään väsynein silmin katselin tuloa sen. Sinä katosit lokakuun iltaan, syksyn viimeisen valon veit. Sinä menit ja minusta labradorista unettoman koiran teit".

Haapajärven tekoallas odottaa talvea

Isänpäivä - EVVK

Tuunattiin Ullan kanssa aamulla isännän isänpäiväkorttia.

Oli Ullan kanssa herätessä puhetta, että eipä ole meidän isää kuulunut eikä näkynyt.

Topi huuteli saunasta, että sen isä piti nuorempana jatkuvasti yhteyttä poikaansa; antoi hyviä neuvoja elämää varten ja muutenkin oli kiinnostunut kaikesta mahdollisesta mitä pojalle kuuluu. Sitten lähinnä Topin metsästyskiireiden vuoksi yhteydenpito ikään kuin hitaasti hiipui. Nyt tulee lähetelttyä vain satunnaisia mentaaliviestejä saunan lauteiden alta Itä-Suomeen. Isä kun on jo 13 v ja jälkeläisiä on kohtuulisen runsaasti, liekkö sadan tietämissä. Silti Topin mielestä juuri hänellä on erityinen paikka isän sydämessä.

Sex bomb

Naapurikorttelin keltahampaisella norjanharmaa-hirvikoiralla taitaa olla uskomattomat lemmenlahjat.  Turre vakuuttelikin aidan takaa olevansa hirvikoirien Tom Jones. Että odottappas beibi pari kuukautta...

"Sexbomb sexbomb you're a sexbomb uh, huh
You can give it to me when I need to come along give it to me
Sexbomb sexbomb you're my sexbomb
And baby you can turn me on baby you can turn me on"

Luulin, että pentujen tekemiseen tarvitaan hieman muutakin kuin pissamerkkejä postilaatikon viereen, mutta niin vain tuntuu siltä, että pennut syntyvät ihan tuota pikaa.

Joten jos Turrea on uskominen, niin odotettavissa on eri värisiä, -kokoisia ja näköisiä hirviä haukkuvia ja -noutavia koiria ei-palkituista vanhemmista. Synnytystä odotellessa kaivoin pesän valmiiksi vaatehuoneen mattopinon taakse.

Columbo-weekend

Kreikan konkurssia odotellessa lähdettiin viettämään Columbo-veekendiä Kärsämänkylälle. Topi päätti jäädä saunan lauteiden alle, koska jos Kreikasta alkaa pukkaamaan porukkaa Suomen puolelle, niin on parempi seurata tilannetta tutusta tarkkailuasemasta.

Ulla aikoi lähteä Annin kanssa Tojotalla Tornioon ja Ouluun kokeisiin. Autoon on nyt asennettu ajanmukaiset poppivehkeet ja karvapallot. Mukava saapua kisapaikalle basson jumputuksen säestämänä ja katsella löytyisikö sopivan oloista urosta tulevaa juoksua silmälläpitäen.

JOU-JOU-ULLA

COLUMBO-weekend

Siispä lähdettiin Martan ja isännän kanssa. Lauantain ohjelma vaikutti monipuoliselta:
1. La klo 10.00 saapuminen mökille
2. Klo 10.15 tervetuloa-sanat (isäntä)
3. Klo 10.20 takan sytyttäminen labradorikuvalla varustetulla Zippo- kaasusytkärillä (isäntä)
4. Klo 10.25 kahvia ja virvokkeita sekä ylimääräinen papana-annos
5. Klo 10.45 - 11.30 lepoa
6. Klo 11.30 - 15.30 suokävely ja nokipannukahvit, makkaranpaistoa maastossa
7. Klo 15.30 - 16.15 lounas
8. Klo 16.15 -17.15 saunan lämmitys ja vapaa-aikaa leväten tai kedolla kirmaten
9. Klo 17.15 - 18.00 saunomista
10. klo 18.00-18.30 iltapala, papana-ateria
11. Klo 18.30-19.00 Valmistautuminen illan Columboon
12. Klo 19-20.30 Columbo
13. Klo 20.30-21.00 keskustelua illan Columbosta.
14. Klo 21.00- 22.30 valmistautuminen yölevolle, vapaata oleskelua
15. Klo 22.30 hyvää yötä

Nimipäiväonnittelut

Nimipäiväonnittelut Topille 2.11. johdosta sinne saunan lauteiden alle. Juhlan kunniaksi isäntä lupasi tarjota sinulle papanat valmiiksi turvotettuna.

Ultima thule

Kurjet lähtivät syyskuun puolivälissä. Sorsat kuukausi kurkien jälkeen. Nyt on joutsenten vuoro.
Ihan meinasi häntä suoristua säikähdyksestä, kun kuulin isännän sanovan: "Tyyne-tyttöseni, nyt on aika sinunkin lähteä". Topin lähdöstä olen kyllä kuullut vitsailtavan, mutta se hetki on siirretty ainakin vuoteen 2020, Topihan aikoo nähdä uuden atomivoimalan toiminnassa. Kyseessä olikin metsäretki tuntemattomaan Ultima thuleen - Kärsämänojan maisemiin.

Siinä sitten mentiin koskemattomassa luonnossa, vain me kaksi. Ainoastaan susilauman ulvonta Heponevan takana rikkoi hiljaisuuden. Matkalla koimme vastoinkäymisiä, nälkää ja vilua.

Isäntä kertoi, että näillä kairoilla ei ihmisen jalka ole astellut sitten tervanpolton jälkeen. Nyt ollaan omillamme. Toivottavasti kuu valaisee paluumatkamme ja ohjaa takaisin takan lämpöön.

Päätin piristää selvästi kaihomielen valtaamaa isäntää tuomalla hänelle juuri metsästä löytämäni ketsuppipurkin. Opin kuinka nopeasti pienikin asia voi muuttaa tunnelman.

"Jaaha, Tyyne - mennäänpä tuohon tielle ja kävellään suoraan kotiin että ehditään aamukahville".

Identiteettikriisi

Ulla kertoi kärsivänsä identitettikriisistä. Ollakko noutaja vai jäniskoira.

Ulla ja Lepus timidus

Luonnollinen herääminen

Ei soinut viikonloppuna herätyskello ennen auringon nousua. Se tapahtui tänään ensimmäisen kerran elokuun 20. päivän jälkeen. Ovat kuulemma sorsat menneet. Ehdittiinkin jo nauttia rauhallisesta syysaamusta. Ullankin mielestä on tosi mukava, että ei tarvitse heti lähteä aamulenkille, mikäs tässä köllötellessä - ollaan vaan ihan hiljaa, niin luulevat että nukutaan...Hyvä, että ehti kahvi valmistua, kun minut jo vietiin autoon. Tojotan keula kohti Palokangasta ja ei kun reenaamaan. Topi huuteli saunan lauteiden alta perään, että "sen siitä saa, kun heiluttaa häntää pillin ja damikassin nähdessään".

Maisemakuvia Suomesta

Isäntä kertoi, että  Anssi Tikanmäen maisemakuvia Suomesta-konsertti esitetään Raahessa marraskuun alussa. Sanoi menevänsä.

Rantsilasta

Topi sanoi, että ainoa maisema mitä hän tuntee on rantaniitty-pusikko-ryteikkö. Mutta jatkossa tilanne muuttuu, nimittäin kun Pyhäjoen ydinvoimala valmistuu, niin on siinä mitä katsoa. Jo pelkästään sen takia kannattaa siirtää vanhenemista vuoteen 2020, silloin alkaa atomit halkeamaan. Ei haittaa vaikka luita kolottaa, lauhdevedet lämmittää. Huono näkökään ei silloin ole haitaksi, keinovalossa näkee vaikka olisi vähän miinusta.

Edustuskuva

Topi pääsi taas isännän kanssa jahtiin, koska Ulla oli koko viikonlopun hakuleirillä. Tosin Topin mukaan kyse oli siitä, että kun olosuhteet vaikeutuvat ja kelit kylmenevät, niin tositoimiin tarvitaan kunnon koira. Että saunan lauteiden alla makaamisessakin on ainoastaan kyse mentaaliharjoittelusta. Tällä kertaa ei ollut edes camel-boots-syndrooma iskenyt. Ja lintuja Topi oli etsinyt ihan samasta lammesta kuin isäntäkin. Vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta. Tässä varmaankin on kyse siitä, että vanhus varmistelee seuraavan jahtikauden avausta.

Topi 10 v

Ulkovessan takana universum

Ulla kertoi käyneensä isännän kanssa iltapissalla kesämökillä siinä ulkovessan vieressä olevalla kedolla. Kärsämänkylässähän ei katuvalot loista, vain tähtitaivas ja kuunsirppi oli valaissut tätä toimitusta. Molempien katseet suuntautuneena kohti Otavan tähdistöä oli mietitty syntyjä syviä. Ulla kertoi vakuuttuneensa siitä, että jossakin tuolla universumissa täytyy olla planeetta, missä asustaa ETI-labradoreja. Isäntä oli kertonut kuulleensa uutisista, että jos planeetta on kovin suuri, niin painovoima muokkaa eliöistä matalia littanoita. Vähän niin kuin me koirat silloin, kun pitää osoittaa alistuvansa toiselle mahtikoiralle "anteeksi että olen olemassa"-asenteella, madella pitkin maanpintaa. Siinä huussin takaista taivasta katsellessa oli mieli herkistynyt siinä määrin, että Ullan oli pitänyt ulvoa pätkä Pablo Nerudan runoa Oodi koiralle (suom. Pentti Saaritsa):
"Vaellamme, mies ja koira joita yhdistää vihreä aamu ja mieltä kiihdyttävä tyhjä yksinäisyys - jossa vain me olemme olemassa ...sillä lymyileviä lintuja ja salaisia kukkia ei ole olemassa kahdelle kaverukselle, kahdelle metsästyskumppanille...onni olla koira ja olla ihminen yhtyneenä yhdeksi eläimeksi, joka kulkee liikutellen kuutta jalkaa ja yhtä kasteenkosteaa häntää".

Kotiin paluun jälkeen Ulla palasi nopeasti maanpinnalle. Labradoreja ei ole luotu liikoja miettimään, riittä että tekee mitä käsketään:
Anni sanoi, että laitetaanpas cowboy-hattu päähän ja otetaan kuva. Se siitä runoilijan urasta.

"Työmatkalla" ja muuta sumutusta

Olin isännätön. Isäntä kertoi lähtevänsä pitemmälle työmatkalle Pohjois-Karjalaan. Topi sanoi, että turha luulo; aina kun hänelle on sanottu, että "menen työmatkalle", niin taloon on tuotu uusi koiranpentu riesaksi. Ensin Ulla ja sitten minut.

Topi opetti muitakin perussumutuksia: Jos isäntä sanoo, että "käyn varastossa" - niin se viipyy siellä vähintäänkin kaksi päivää ja tuo sitten jahtivaatteet pyykkikoriin. Varauksella kannattaa suhtautua myös lauseeseen "lähdetkö mukaan, niin käydään autolla kaupassa" - silloin tilanne on todennäköisesti se, että ulkona sataa ja sinut halutaan laittaa pantaan kiinni ja raahata lenkille - kannattaa etukäteen katsoa säätieto ja pysyä lauteiden alla jos meteorologi ennustaa matalapainetta.

Ja niin kävi, että Topi oli taas oikeassa. Kohta kotiuduttuaan isäntä sanoi käyvänsä varastossa - otti Ullan mukaan ja viipyi siellä kaksi päivää. Sitten sain kuunnella sunnuntain ratoksi Ullan kehuskelua jahtikokemuksistaan - varaston ainoa huono puoli oli kuulemma se, että siellä oli hirveästi hirvikärpäsiä.

Ulla palauttaa

Jorin ensipudotus tallessa

Alavilla mailla ylämaan karjaa

Topi kertoi pelastaneensa isännän henkikullan. Että ärhäkän oloinen ylämaan mulli oli puhkunut síihen malliin, että kohta tulee lähtö pyssymiehellä tältä rannalta - että EU:n ympäristötuella täällä ollaan kortetta syömässä kavereiden kanssa, sopimuspaperissa ei ollut mitään mainintaa siitä, että kaikenmaailman joutomiehet saa täällä hiippailla. Isäntä oli vain kävellyt sorsia katsellen autuaan tietämätömänä uhkaavasta tilanteesta. Varmaankin muistellut sitä kymmenen vuoden takaista tilannetta, kun oli tältä rannalta hanhen tuurilla saanut - oli sitten kotona kehunut, että nyt joutui Akka Kebnekaise pakastimeen, että YLE saa hankkia uuden lastenohjelman Peukaloisen retkien tilalle.

Topi siihen, että pistä mulli jäitä hattuun. Tulihan tuota nuorempana pistettyä kulmakunnan uroksia kunnolla turpiin, niin miksipä ei yksi sonnikin siinä sivussa tulisi hoideltua. Ja kotona on lisää ärhäköitä mustia narttuja, jos niikseen tulee. Toinen niistä on Åken tyttö - Kustaa Vaasan hovikoiran jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa - ja toinen on Henrik XIII:n suosikkimetsästyskoiran (suoraan alenevassa polvessa) jälkeläisen Ropelhall Ladin tyttärentytär.

Tällaisen uroteon jälkeen tuntuu oudolta, että kuuleman mukaan Ulla pääsee seuraavalle jahtireissulle.

Topi Parhalahdella

Ylpeys käy lankeemuksen edellä - vai miten se oli?

Saihan noita Ulla kertomuksia jo kuulla ihan riittävästi: "Käytiin isännän kanssa Merikylänlahdella aamulennolla - juotiin kahvit Hietakarissa - Rovastinlammessa oli haavakko haapana - hanhitokka lensi Piikkikarinnokalla - Maunuksessa oli vesi korkealla...". Nyt on ollut vähän hiljaisempaa. Lähinnä on ollut puhetta antibiooteista ja haavanhoidosta.

Isäntä tuntui kyselevän kotona, että lähtisikö kukaan mökille, että ostettaisiin vaikka Columbo-DVD ja katsottaisiin parit murhat. Se voisi nyt piristää. Yksi vapaaehtoinen ilmoittautui heti.

Kurssinousua

Isäntä toi jahdista kotiin nilkuttavan ullan, oli jokin risu rikkonut anturan. Siihen Topi sanoi, että "Nyt meikäläisen kurssi nousee ihan kuin Kreikan valtiolainojen korko." Ja jo seuraavana päivänä Topia kuskattiin jahtiin. Kyllä Topi osaakin olla viisas. Se on sitä mieltä, että Ullalta on vaadittava vakuudet että jalka kestää,  jos se meinaa jatkossa jahtiin päästä; että vanhassa on vara parempi.

Topi on palannut metsästysreissulta

Ulla on kuitenkin sitä mieltä, että Topin kurssinousu taittuu nopeasti. Topi oli noutanut kaksi tavia ihan mallikkaasti, mutta paluumatkalla oli taas Camel-boots-syndrooma iskenut - se oli kulkenut omia polkujaan vieraiden miesten passipaikalle odottamaan pudotuksia ja isäntä oli joutunut hakemaan sen pois.

Rakkautta ilmassa

Nyt kun juoksuaika on parhaimmillaan, niin olen tullut siihen tulokseen, että ei se naapurikorttelin kymmenvuotias hirvikoira ole sittenkään hassumman oloinen. Hyvä isä siitä tulisi, eikä ikäerokaan nyt niin hirvittävän suuri meillä ole - minä 10 kk ja Turre 10 v - sointuu aika hyvin yksiin.

Ulla sanoi, että meillä narttukoirilla rakastuminen on hetken huumaa, että kolme viikkoa tunteet on pinnassa ja sen jälkeen urokset ei voisi vähempää kiinnostaa. Paljon mukavampaa on olla metsästämässä kuin paapoa pentuja.

Ulla ja haapanat 27.8.2011

Tähdet, tähdet

Viime yönä tuli levoton olo. Oli pakko päästä ulos. Siellä sitten makasin selälläni ja katselin taivaalle. Ei minua pissattanut, vaikka isäntä hoki "pissa -pissa -piiiiiiiiiiiiiiiiiiissa". Siinä köllöttelin, kunnes minut kannettiin takaisin sisälle. Se tapahtui aika nopeasti.

Juoksua odotellessa

Ei ala juoksuaika, ei sitte millään. Ei minulla eikä Ullalla. Metsästyskauden aloitukseen on kuulemma hommattu kolmas labradori Tyrnävältä, Ullan äiti. Mitäpä sitä ei tyttärensä vuoksi tekisi.

Puutarhatuholainen

Kuunliljoihin on iskenyt tuntematon tuholainen. Kaikki kukinnot ovat häipyneet, ihan kuin olisi veitsellä leikattu...siistiä työtä, jäljellä vain kukkavarsi.

Mestauspölkky

Ulla kertoi, että nyt on kriittiset ajat. Että sorsastuskausi alkaa ihan justiinsa ja juoksuajasta ei tietoakaan. Moni sorsa on lupunut nahastaan tuon kuvassa näkyvän pölkyn päällä. Ulla päätti mennä sen viereen fiilistelemään, josko sitten alkaisi hormonit hyrräämään.

Kasvioppia, osa 2.

Nyt selvisi, mistä virallinen nimeni Namusillan Kultapiisku tulee. Sehän on kasvi. "Toisinaan kultapiisku on vain vaaksankorkuinen ja kukinnoltaan vaatimaton ja viihtyy monenlaisissa kasvuympäristöissä". Pakkohan se on.

Kultapiiskulle on kirjattu paljon eri käyttömuotoja kansanlääkinnässä, myös tieteellinen lajinimi solidago viittaa parantamiseen, sen on todettu vaikuttavan esim. kihtiin ja ripuliin.

Kultapiisku Kärsämänkylällä

Muutoin kulunut viikko meni kedolla kirmatessa, välillä käytiin uimassa ja raatteen varsia syömässä. Sitten me oksennettiin. Topi vietti suurimman osan ajasta lautakasan tai kuistin penkin alla piilossa.

Illalla katsottiin DVD:ltä Columboa, vanhoja jaksoja. Paras oli se, missä Johnny Cash näytteli vankilasta vapautunutta gospel-laulajaa, joka murhasi vaimonsa. Lavasti sen lento-onnettomuudeksi.

Sitten me otettiin päikkärit. Topi ei ole kuvassa, koska se oli lautakasan alla. Osoitti mieltään, kun Jussi ei ottanut sitä mukaan Ouluun.

Typpilannoitusta luonnollisesti

Myönnetään, että se omenapuun jyrsiminen oli tietynlainen - etten sanoisi ylilyönti. Ahkerasti olen kuitenkin pyrkinyt lannoittamaan piha-aluetta - etten sanoisi vaivoja säästämättä. Mutta ei nämä täkäläiset perennat ja pensaat siitäkään huolimatta kasva niin kookkaiksi ja reheviksi kuin kotiseudulla Oravasaaressa. Topi tiesi kertoa, että sen kotiseudulla Nurmeksessa on vieläkin karumpaa kuin Raahessa. Että kun siellä oikein ahkerasti nostaa koipea omenapuun juurella, niin saattaa se jopa omenan pukata syyskesällä, ellei sitten satu yöpakkanen iskemään.

Pohjanmaalta Päijänteelle

Käytiin isännän kanssa lomareisulla synnyinseudulla Oravasaaressa.

Tauko Pihtiputaalla.

Sattuneesta syystä jouduin jättämään kotimaisemat jo varsin nuorena - luovutusikähän oli jo seitsemänviikkoisena. Reino Helismaan teksti kotoaan lähtevästä nuorukaisesta on ehkä lähinnä sitä tunnelmaa, kun lähdin kylmänä tammikuun iltana kohti Raahea...

"Ei kotini ovi ees narahtanut, tyttö kun maailmalle lähti.
Synkkänä  se tuijotti vain, yksi vain kirkasti taivallustain:
Kulkurin iltatähti, kulkurin iltatähti."

Kovin on erilainen Suomi maisemiltaan Perämeren rannikolla ja Pohjanmaalla. Hieman kadehdin siskoa, joka sai jäädä synnyinseuduilleen, niin hienoa maaseutumaisemaa peltoineen, metsineen ja järvineen Oravasaaren alueella on. Ja tietenkin Päijänne. Ulla lohdutti, että sitten kun sorsastus alkaa, niin saan tutustua tarkemmin merenrannikon rantaniittyihin. Että siellä on puolestaan sitä avaruutta maisemassa. Paitsi että ei minua kuulemma oteta metsälle ennen kuin olen oppinut perusasiat - se voi kestää, kun tietää kuka on narun toisessa päässä.

Mukavaa oli. Sain harjoitella sukulaisten kanssa. Homma meni niin, että  sisko näytti ensin mallia että mitä tehdään ja miten - tämä on kai sitä mallioppimista. Sitten oli minun vuoroni.

Vesinoutoharjoitus

Hallitusneuvottelut

...hoituivat sujuvasti koirien kesken. Topi ei osallistunut, oppositiossa lauteiden alla on helpompaa. Ulla on edelleen niukasti pääministeri, mutta taitaa valta vaihtua syksyyn mennessä.

Katson maalaismaisemaa

Ayshirejä Kärsämänkylällä

Pasifisti

Topi nimittäin - se järjesti henkilökohtaisen mielenilmauksen vastalauseena Oulun ympäristössä pidettävälle ilmasotaharjoitukselle. Topin mielestä mikään ei ole niin turhaa kuin ilmassa jyrisevät lentokoneet - ja päätti viettää koko päivän Annin huoneen sängyn alla. Samalla tuli nähtyä kuinka hyvin rakko venyy tarvittaessa - Topi suostui ensimmäisen kerran lenkille iltauutisten aikaan ja pissasi 15 kertaa. Leuhki, että vielä olisi muutama tunti mennyt ihan hyvin sängyn alla - mutta kun kerran oikein makkaran kanssa houkuteltiin lenkille, niin ei hennonnut kieltäytyä. Topi on kingi.

Kuva: Janita Autio

Raike

Raike on tai oikeastaan oli sellainen omenapuu, joka jo viime kesänä teki pieniä keltaisia makoisia omenoita - mutta ei tee enää. Olenko kuulevinani isännän äänessä hienoista katkeruutta?

Jos totaalinen tuho on myyrän aiheuttama, niin melko iso on myyrä ollut...jotenkin vaistosin, että epäilykset kohdistuivat minuun.

Kuvauksessa

Ulla ja minä

Meitsi

Ulla

Topi

Luulin, että lonkkakuvauksiin mennään, mutta kyseessä olikin perhealbumi. Kuvat: Janita Autio.