Luonnollinen herääminen

Ei soinut viikonloppuna herätyskello ennen auringon nousua. Se tapahtui tänään ensimmäisen kerran elokuun 20. päivän jälkeen. Ovat kuulemma sorsat menneet. Ehdittiinkin jo nauttia rauhallisesta syysaamusta. Ullankin mielestä on tosi mukava, että ei tarvitse heti lähteä aamulenkille, mikäs tässä köllötellessä - ollaan vaan ihan hiljaa, niin luulevat että nukutaan...Hyvä, että ehti kahvi valmistua, kun minut jo vietiin autoon. Tojotan keula kohti Palokangasta ja ei kun reenaamaan. Topi huuteli saunan lauteiden alta perään, että "sen siitä saa, kun heiluttaa häntää pillin ja damikassin nähdessään".