sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Labradori - helppo perhekoira

Ullan tippariippuvuutta ei voi ymmärtää, ellei ymmärrä menneisyyttä -kertoi Topi ja jatkoi:

Ulla oli pentuna erittäin kiinnostunut luonnosta ja erityisesti sienistä. Ulla oppikin nopeasti tunnistamaan esimerkiksi syötävät rouskut siitä, että niiden heltoista valui puraistaessa maitiaisnestettä. Mutta sitten meni sekaisin isohapero ja punakärpässieni. Ei aikaakaan, kun kaahattiin  Kärsämänkylän mökkitiellä kaasu pohjassa kohti Oulua. Päivystyksessä olikin jo tiputuspussi valmiina, kun saavutiin perille. Isännän kertoman mukaan silloin viellä jaksoi jännittää myrkytyksen jälkeen tehtyjen maksa-arvoja mittaavien verikokeiden tuloksia.  
 
Seuraava tiputusreissu on malliesimerkki siitä, mihin liika siivousintoilu voi johtaa. Ulla päätti osallistua kodinhoitoon syömällä lattialla lojuvat sukat. Ja taas mentiin kaasu pohjassa tiputukseen. Tällä kertaa päivystävä lääkäri löytyi Siikajoelta. Lääkäri kertoi, että suolen tukkinut tennissukka (numeroa 45) esti veden imeytymisen suolen seinämän kautta ja aiheutti nestehukan. Ulla ei kuitenkaan moisesta lannistunut, seuraavaalla viikolla toinen sukka saatiin tulemaan suolen läpi parafiiniöljyn avulla. Perheen äiti muistelee vieläkin lämmöllä sitä keväistä aamua, jolloin hän oli painanut lapion kärjellä maata vasten Ullan peräpäästä pilkistävää sukkaa. Ulla on edelleen kiitollinen emännän kekseliäisyydestä.
 
Seuraava tiputusta vaativaa reissua saatiin odottaa aina seuraavaan syksyyn saakka. Jahtireissulla sattunut kyyn pisto ei Ullan mielestä sinällään käynyt kovinkaan kipeää, mutta olihan jalan turpoaminen tietysti hieman hankala asia. Sen sijaan pahemmalta tuntui, kun sorsajahdin yhteydessä Merikylänlahdella jokin tuntematon terävä esine puhkaisi anturan. Isäntä muistelee vieläkin lämmöllä tilannetta, missä piti ratkaista miten kantaa ase, reppu ja labradorinnoutaja rannalta autoon. Mutta siitäkin selvittiin. Tosin Ulla oli sitä mieltä, että tiputuksessa annettu antibioottikuuri olisi ollut tehokkaampi kuin perinteinen suun kautta annettu lääke.
 
Talvihan on perinteisesti ollut labradoreille lepoaikaa metsästyksestä. Silloin on aikaa sairastaa vaikkapa kroonista korvatulehdusta. Eläinlääkärin mielestä sitä oli tehostanut mehevä sienikasvusto korvakäytävässä. Neljännen antibioottikuurin jälkeen olisi voinut olettaa, että pieni tiputus olisi viimeistään nyt ollut paikallaan, mutta olihan nukutuksessa tehty korvan huuhtelukin uusi kokemus.
 
Joten tätä taustaa vasten Ullan ksylitoli-myrkytys-tiputus-maksalääkitys-verikoekontrolli on ihan ymmärrettävä jatkumo. Topin mielestä Ullan taksimatkassa Viikin eläinlääkäripäivystykseen oli liioittelun makua. Jalkapallotermein sanottuna "filmaamista".  Ullan mielestä mittariajelua on turha kadehtia varsinkin, kun muistellaan Topin "viimeistä" matkaa Ouluun. Silloin syynä oli ollut vain tukkeutuneet anaalirauhaset.
 
 

maanantai 21. tammikuuta 2013

Terveysintoilua

Topi kertoi, että Ulla käsitti väärin laumamme "Tammikuussa tapahtuu"-terveysviikon. Teemaviikon tarkoituksena oli alunperin kannustaa laumaamme löytämään omat vahvuudet hyvän fyysisen kunnon ylläpitämiseksi.
Ulla aloitti teemaviikon hampaiden hoidolla syömällä pussillisen ksylitolipurkkaa. Sen jälkeen olikin vuorossa reilun vuorokauden pituinen nesteytys tiputuksessa päivystävällä eläinlääkärillä. Tätä menetelmää ovat mm. suomalaiset maajoukkuehiihtäjät aikanaan testanneet. Ullan terveysviikko jatkuu keskiviikkona verikokeilla, missä mitataan maksa-arvot.
Me muut suosimme perinteisiä tapoja huolehtia kuntoilusta, ne ovat isännän mukaan myös taloudellisempia tapoja kuin Ullan valitsemat kuntoilumuodot. Varsinkin tuo nesteytysreissun hinta (600 € + taksimatkat + alv) tuntui kismittävän isäntää. Minä uskaltauduin kaverikoiralenkille Fridan ja Vegan kanssa meren jäälle, Topi valitsi mentaaliurheilun saunan lauteiden alla ja isäntä lähti hiihtämään lievän painostuksen jälkeen.

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Pörssitiedote

Uskolllinen ystävämme Anneli Pattijoella on ollut jälleen aikeissa antaa palautetta blogin hitaasta päivittämisestä.

Julkisuudessa esiintyneistä spekulaatioista huolimatta, emme voi liiketaloudellisista syistä johtuen kiistää emmekä myöskään vahvistaa sitä väitettä, että Topi olisi neuvottelemassa Finnairin toimitusjohtajan Mika Vehviläisen siirtymisestä Cargotecin palvelukseen ja että tästä syystä blogin päivittämistä olisi jouduttu siirtämään. Toteamme vain, että Topilla on kokemusta toimimisesta bisnesmaailmassa. Joka tapauksessa sekä Finnair että Cargotec tulevat antamaan asiaan liittyen pörssitiedotteen ennen viikonloppua. Tästä johtuen joudumme lähettämään blogissamme taukomusiikkia:

http://www.youtube.com/watch?v=xlekWYixW70

lauantai 5. tammikuuta 2013

Juhlaharjoitukset

Raahen ja Vihannin 1.1.2013 toteutuneen kuntaliitoksen kunniaksi harjoiteltiin Mäntylammen maastossa. Raahe on nyt todellinen noutajien suurkaupunki, harjoitusmaastot ulottuvat melkein Pohjois-Savon rajamaille asti. Dannykin joutaa nyt sanoittaa Kuusamo-hittinsä uudelleen:
Vihanti
Papapapapaapapa
papapapapapaa
papapapaaaaa
Vihanti
papapapapaapaaaaaaaa
Paapapaapapapapapaaa.

Raahe.
Savuinen, sumuinen kaupunki.
noutajat ei tunne edes naapuriaan.
Kaikilla on kiire,
harva täällä hymyilee.
Näkymättömät laudat nykivät ja repivät sätkynukkeja,
jotka poukkoilevat kuin saaliskalat sumpussa.
Kaikilla on kiire ei minnekkään.
Siispä:
Vihanti,
nyt kutsuu mua Vihanti.
Metsän näen jämäkän,
ja Mäntylammen sinertävän.
Vihanti,
nyt kutsuu mua Vihanti.
Sieltä vaan
mä noutoni saan

 
Kaikilla, paitsi Aapolla, tuntui tänään olevan biorytmit kohdallaan. Tässä Foxin tyylinäyte taakselähetyksestä:
 

Sitten oli minun vuoroni osata "oikea" ja "vasen". Aluksi keskuslteltiin siitä, mitä nuo suunnat todellisuudessa tarkoittavat. Että kenen suunnasta katsottuna:


Mutta neuvottelun jälkeen päästiin kokeilemaan:


 Ja lopuksi kokoonnuttiin ryhmäkuvaan:


keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Painajainen Temmes-streetillä

Isäntä heräsi aamuyöllä painajaiseen. Kertoi nähneensä unta, missä hän seisoi kesämökin rakennustyömaalla. Tontti oli täynnä rakennustarvikkeita ja sääskiä. Oli kesäkuun 4. päivä ja vuosiloma oli juuri alkanut. Siitä lomasta oli tulossa pitkä.
 

Seuraavassa muistikuvassa isäntä oli ruokatauolla. Tarjolla oli makkaraa. Sama toistui päivästä toiseen. Isäntä kertoi kuinka hän oli nähnyt lämpimän aterian kypsymässä uunissa. Aina kun hän oli yrittänyt avata uunin luukun, se oli ollut jumissa. Kohta oveen oli koputettu ja kuistilla seisoi Vilkku-grillin omistaja tuomassa grillinakkien keitinlientä nälkäiselle mökkiläiselle.
 
Sitten isäntä oli mennyt nukkumaan. Juuri kun hän oli saamassa unen päästä kiinni, alkoi pirullinen moskiittojen ininä. Aamulla otsa, kädet ja nilkat olivat täynnä kutiavia paiseita.
 
Seuraavassa muistikuvassa isäntä yritti säätää radiokanavaa YLE-ykköseltä Suomiradion kanavalle. Painajaisessa kanavasäädin oli ollut jumissa ja joka ikinen arkiaamu radiosta oli kuulunut aamuhartaus ja heti sen jälkeen Nousutahdit-niminen klassisen musiikin tuokio.
 
Karmeita nuo ihmisten painajaiset.
 
 
 
 
 

tiistai 1. tammikuuta 2013

Realitysatu

Labradorien joukossa elää sitkeästi perimätieto, jonka mukaan uuden vuoden yönä yhtä kaikista maailman labradoreista kohtaa satumainen onni, mikäli "valittu" pääsee omin silmin todistamaan tapahtumaa, missä taivaankappaleet ovat oikeassa deklinaatiossa toisiinsa nähden ja muutama muukin seuraavassa kuvattu luonnonilmiö osuu kohdalleen:
Ensinnäkin Pegasuksen tähtikuvion on osuttava ulkohuussiin takana olevalle taivaalle siten, että sen leijamainen kuvio on kolmenkymmenen asteen kulmassa horisonttiin nähden - toiseksi tätä tapahtumaa on täytynyt edeltää täyden kuun aika, jolloin jupiter on sijainnut (saunan kuistilta katsottuna) etusormen paksuuden etäisyydellä kuusta Temmesjoen puoleisella taivaankannella - tähän kun vielä lisätään se, että räkättirastas lähtee lentoon lumen peittämästä katajapensaassa kaksi minuuttia ennen keskiyötä,
on kaikki edellytykset labradorien keskuudessa satoja vuosia sukupolvelta toiselle siirtyneen ennustuksen toteutumiseen: Joka nämä ilmiöt kokee, saa toivoa mitä tahansa ja toive toteutuu.
 
Topin mielestä oli täysin odotettavissa, että kaikista maailman labradoreista tuo onnekas oli, kukas muu kuin minä. Ja että minulla oli tassun ulottuvilla kaikki, mitä ikinä voi koira haluta. Ja kun saunan takana olevasta tervahaudasta kuului ääni: "esitä toiveesi", vastasin sen kummemmin miettimättä: "Saisipa josku vaikka yhden päivän ajan haukkua niin paljon kuin haluaa sekä juosta villinä ja vapaana pitkin metsiä ja soita". Ja niin minusta tuli vuorokauden ajaksi beagle:
TYYNE
Hieman muuttunutta ulkonäköäni ihmeteltiin, mutta siihen Topi totesi: "Asioiden hyväksyminen alkaa tosiasioiden tunnustamisesta". Tähän asti Topi onnistui kohtuullisen hyvin säilyttämään asiallisen suhtautumisen tilanteeseeni, mutta kun Topi luetteli muita esimerkkivaihtoehtoja "päivä toisessa ruumiissa"-valinnastani, olin havitsevani hienoista hampaiden narskuntaa. Topi kertoi, että vastaavassa tilanteessa hän olisi tajunnanvirtatekniikalla päätynyt toiseen seuraavista vaihtoehdoista:
1. Päivä ex-presidentti Tarja Halosena (YK:n hyvän tahdon lähettiläänä)  luennoimassa Pohjois-Korealaisessa naisvankilassa aiheesta "Don't worry - this is a men's world" ja sen jälkeen juhlaillallisella Pjongjanissa Kim Jon-unin seurassa.
2. Päivä Pashar al-Assadina Syyriassa Damaskoksen torilla shoppailemassa johtajaansa rakastavan kansan ympätöimänä.