maanantai 12. syyskuuta 2011

Alavilla mailla ylämaan karjaa

Topi kertoi pelastaneensa isännän henkikullan. Että ärhäkän oloinen ylämaan mulli oli puhkunut síihen malliin, että kohta tulee lähtö pyssymiehellä tältä rannalta - että EU:n ympäristötuella täällä ollaan kortetta syömässä kavereiden kanssa, sopimuspaperissa ei ollut mitään mainintaa siitä, että kaikenmaailman joutomiehet saa täällä hiippailla. Isäntä oli vain kävellyt sorsia katsellen autuaan tietämätömänä uhkaavasta tilanteesta. Varmaankin muistellut sitä kymmenen vuoden takaista tilannetta, kun oli tältä rannalta hanhen tuurilla saanut - oli sitten kotona kehunut, että nyt joutui Akka Kebnekaise pakastimeen, että YLE saa hankkia uuden lastenohjelman Peukaloisen retkien tilalle.

Topi siihen, että pistä mulli jäitä hattuun. Tulihan tuota nuorempana pistettyä kulmakunnan uroksia kunnolla turpiin, niin miksipä ei yksi sonnikin siinä sivussa tulisi hoideltua. Ja kotona on lisää ärhäköitä mustia narttuja, jos niikseen tulee. Toinen niistä on Åken tyttö - Kustaa Vaasan hovikoiran jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa - ja toinen on Henrik XIII:n suosikkimetsästyskoiran (suoraan alenevassa polvessa) jälkeläisen Ropelhall Ladin tyttärentytär.

Tällaisen uroteon jälkeen tuntuu oudolta, että kuuleman mukaan Ulla pääsee seuraavalle jahtireissulle.

Topi Parhalahdella