Täällä kirjoittaa Tyyne Raahesta - aivan se sinun kasvattisi sieltä kotikonnuiltamme Oravasaaresta. Juuri se sama Tyyne, joka pyysi taannoin anteeksi huonoa käytöstään Namusillan kennelin leirillä. Aivan niin, se sama Tyyne, joka nuoli sormistasi matolääkettä pentuna. Ihan totta, sama jonka silmät pyörivät päässä kuin lottopallot silloin kun pentutreffeillä sai ensinmäisen kerran kantaa lokkia.
Haluan kertoa sinulle, että olen miettinyt asioita ja tullut siihen tulokseen, että en voi jatkaa entiseen malliin. Sain voimaa kannustuksestasi siellä Surkeen leirillä viimeisellä tehtävärastilla - kun sanoit, että kyllä sinusta Tyyne vielä hyvä koira tulee ja voin nyt kertoa, että olen aloittanut vesinoidot uudestaan.
Muistanet kuinka hienosti sujuneen taipumuskokeen jälkeen päätin, että ALO-luokasta minulta on turha odottaa muuta kuin nollatulosta. Ja huomasin kuinka nopean nollatuloksen voi saavuttaa kastelematta turkkia. Idean siihen sain perheemme amupamiihtoa harrastavalta nuorukaiselta, jonka tavoitteena on ammuntapaikalta nopeat nollat.