Koska meteorologit eivät suostu ennustamaan todellisen kevään saapumista, päätti Topi käyttää perinteistä sammakon kudun avulla tapahtuvaa menetelmää pitkä aikavälin ennustukseen. Koko maaliskuun on tv:n sääennustajille maksettu palkkaa siitä, että he toteavat ettei lähipäivinä tapahdu Suomen sääätilassa mitään merkittävää muutosta. Topin mielestä he käyttävät vääriä metodeja; sääsateliitteja on ollut maapalloa kiertämässä vasta muutama vuosikymmen, mutta sammakoita on maapallolla ollut jo satoja miljoonia vuosia. Muinaisella kivihiilikaudella ne olivat menestynein selkärankaisryhmä, siis paljon ennen kuin me labradorit laskeuduimme Afrikan savanneilla puusta.
Sammakoiden kudun avulla tapahtuvan sääennustuksen laatiminen vaatii kärsivällisyyttä. Ei riitä, että vääntäydyt tietokoneen ääreen piirtelemään ilmanpainekarttoja, vaan sinun on jo edellisenä syksynä tarkkailtava sammakoiden liikkeitä, jotta olisit keväällä oikean lammen rannalla odottamassa kudun alkamista. Kutuennustaminen tapahtuu ensimmäisten kutupalleroiden liikkeiden perusteella. Topin pitkän aikavälin kutuennuste on seuraava:
Lumet ovat sulaneet koko Suomesta (pohjoisinta Lappia lukuunottamatta) toukokuun loppuun mennessä. Kesäkuun 21. päivän tienoilla on kesän valoisin aika. Heinäkuussa on lämpimimmät päivät. Sademäärät kasvavat siten, että syksyllä on sateisinta. Lokakuussa on ensimmäiset yöpakkaset ainakin Pohjois-Suomessa ja marraskuussa on osassa maata lunta. Syksyn kuluessa vuorokauden valoisa aika lyhenee. Lehtipuista tippuu lehdet ja Oulun Kärpät mitalipeleistä. Joulukuussa on talvipäivänseisaus, jolloin päivä on lyhimmillään. Talvella Itämeri jäätyy lähes kokonaan. Ja sama alkaa uudestaan.
