Oltiin jälleen Jyväskylässä harjoittelemassa noutoja. Perjantain vesiharjoitus meni kohtuullisen hyvän alun jälkeen persiilleen, mutta seuraavana päivänä sujui jo aika mukavasti, mitä nyt muutaman kerran tuli sössittyä, kun en malttanut odottaa noutolupaa. Paluumatkalla isäntä jutteli minulle, että ottaisin mallia muurarista. Uunintekijän kun pitää tietää ja osata, rakentaa ilman oikotietä pala palalta - ilman hötkyilyä. Jos labradorit osaisivat lukea kirjoitettua tekstiä, niin Hyryn Uunin saisin iltalukemiseksi.
Lohdutukseksi isäntä sanoi, että silloin kun on vaikeuksia, on katse suunnattava ylös. Olihan Ullallakin monenlaista vastoinkäymistä ja niistä on selvitty. Toisaalta tuota isännän kehoitusta katsoa taivaalle en ihan ymmärrä, mutta eiköhän asiaan tule selvyys jossakin vaiheessa, kunhan jaksan kulkea nokka pystyssä tarpeeksi kauan. Sen ainakin nyt tiedän, että kesätaivas on joka päivä erilainen.
 |
