Nyt laitetaan ranttaliksi

Miesväki Hämeenlinnassa hiihtokilpailuissa, toinen hiihtää ja toinen ei hiihdä.

Duramune DAPPI

Olipa omituinen vierailupaikka. Siellä oli täti, joka ei ilmeisesti pienistä labradorinpennuista piittaa - heti tuli piikkiä niskaan. Sen verran ehdin sivusilmällä vilkaista, että ampullista luki Duramune DAPPI. Ja kuulin, että vuoden kuluttua tulataisiin tänne uudestaan kylään.

Lepopäivän ratoksi

Vietän tänään ennekkoon viattomien lasten päivää. Pientä pissailua matolle, hyppelyä sohvalle ja ruokaa pöydältä (jos silmä välttää). Ei kuulemma reeniä tiedossa sunnuntaina.

Ensimmäinen nouto oikealla riistalla

Aikainen lintu nappaa madon - vai miten se meni...

Otin eilen illalla pakastimesta variksen sulamaan tätä suurta tapahtumaa varten. Aamulla klo 5.50 sitten lähdettiin yhtä jalkaa kohti Ruottalonlahtea. Siellä on sopivasti moottorikelkkojen tekemiä uria, joita pitkin koira osaa lähteä noutoon suoraan eteen.

Aurinko oli juuri noussut itätaivaalta, viimeinen katse horisonttiin ja sitten varis pois repusta. Muutama henkäisy variksen hajua, sitten hetki odotusta - ja lupa noutoon, siis Tyynelle - pentu syöksyy kohti edessä häämöttävää linnun raatoa, nappaa sen suuhunsa ja juoksee takaisin isännän luo kuono täynnä varista. Viellä toinen nouto ja sitten lintu takaisin reppuun, ei liikaa hauskuutta yhdellä kertaa...

Tyyne tutustuu lokkiin

Tyyne saapui

Tyyne saapui meille tortsai-yönä 13.1.2011 Jyväskylästä Namusillan kennelistä. Kävin katsomassa pentuetta pari viikkoa ennen luovutusta, muistan kuinka menomatkalla Pulkkilassa lämpömittarissa oli lukemat -29,5. Hyvin ovat aamuöiset pakkaspissat takapihalla tulleet tutuiksi, talvihan on ollut poikkeuksellisen kylmä. Liekö se syynä, että välillä tuntuu siltä, että sisäsiistiksi pentu ei opi koskaan. Tosin kierrätyksen periaatteen se on oppinut jo pienenä - Tyyne nimittäin tykkää syödä omat jätöksensä ja näin ollen pihalle ei kerry mitään korjattavaa.

Tyyne kotiutui nopeasti, heti ensimmäisenä päivänä se teki tuttavuutta Topi-tolleriin puremalla sen häntää - ja haastamalla Ulla-labbista tappeluleikkiin. Tosin Ulla ei pennusta pitänyt, ruokakaan sille ei maistunut useaan päivään uuden pennun saavuttua.

Tyyne on nyt neljän kuukauden ikäinen. Perustottelevaisuutta on opetettu, riistaan on tutustuttu ja näyttää siltä, että riistavietti on hyvä - lokki ja varis kiinnostaa sitä kovasti. Muutama noutokin on tehty silloin tällöin ja palauttaa pentudamin mielellään.

Tyyne näyttää leimautuneen laumaansa aika voimakkaasti, vieraat ihmiset ja koirat eivät sitä kiinnosta, se on jopa hieman varautunut muita kohtaan. Johtuisiko osittain siitä, että tuli nukuttua sen kanssa vieretysten ensimmäinen kuukausi...se loppui vasta, kun huomasin parisänkymme olevan myynnissä facebookissa.