Tyyne 1 v. 23.11.2011. Merkkipäivän kunniaksi julkaisemme Tyynen haastattelun suorana näin netin välityksellä:
Topi: Kerro lapsuudestasi
Tyyne: Synnyin Jyväskylän lähellä pienessä Oravasaaren kylässä. Pieni kyläyhteisö tarjosi turvallisen kasvuympäristön minulle ja kahdeksalle sisarukselleni.
Topi: Mikä on rakkain lapsuusmuistosi?
Tyyne: Niitä on monta, mutta ehkä rakkain muistoni on se, kun kuulin ensimmäisen kerran papanoiden turpoamisesta aiheutuvan pienen suhinan ruoka-astiasta keittiön pöydältä.
Topi: Kerro nykyisestä isäntäperheestäsi.
Tyyne: Isäntäperheeni on aika tavallinen suomalainen ydinperhe, johon kuuluu isä, äiti ja kolme nuorta.
Topi: Mitä ohjeita antaisit niille pennuille, jotka odottavat luovutusta ja lähtöä uuteen kotiin?
Tyyne: Äitini sanoi minulle pentuna, että jokainen ihminen on otettava vastaan yksilönä hyvine ja huonoine puolineen. Jotta ihmisestä tulisi tasapainoinen, koiran on tarjottava hänelle sopivassa määrin sekä onnistumisia että epäonnistumisia.
Topi: Mikä on lempiharrastuksesi?
Tyyne: Tähän kysymykseen labradorin tulee vastata, että metsästys. Mutta koska en ole saanut siltä alalta toistaiseksi kokemusta, niin toistaiseksi voinen vastata kysymykseen yleisluontoisesti "luonnossa liikkuminen". Toisinaan se voi olla tähtitaivaan ihailu talviyössä, tai Lammennevalta kuuluvat kurkien kutsuhuudot ennen syysmuuttoa täydenkuun valaistessa syksyistä iltaa - tosinaan riittää pieni uintiretki Kärsämänojassa ja sen päälle turkinkuivauskirmailu läheisellä kukkakedolla - vain muutaman esimerkin mainitakseni.
Topi: Mitä odotat tulevaisuudelta?
Tyyne: Tasapainoista labradorin elämää, mihen kuuluu esimerkiksi kaksi ruokakupillista papanoita päivittäin. Mutta myös sitä, että elämä tarjoaa haasteita. Ja tietenkin hyvää tahtoa.
Topi: Kiitos.
Tyyne: Kiitos.
Topi: Päätämme lähetyksen täältä tähän, näkemiin ja kuulumisiin.