maanantai 27. toukokuuta 2013

Maailmankirjat sekaisin

Tänä aamuna tapahtui se, mitä ei olisi koskaan uskonut tapahtuvan - ihmeiden aika ei ole ohi. Pitihän Rooman valtakunnankin olla ikuinen, mutta toisin kävi. Aamuruuan jälkeen makoilimme rauhassa olohuoneen lattialla ja kaiken piti olla entisellään. Isäntä saapui huokaisten vakiopaikalleen sohvalle ja aukaisi television katsoakseen säätiedotuksen. Ja sitten iski uutispommi: Raahe on tällä hetkellä Suomen lämpimin paikka. Vaikka valtakunnat sortuvat, niin Perämeren rannikolla on aina voinut luottaa siihen, että pitkistä kalsareista ei tarvitse luopua ennen heinäkuun alkua. Tämän aamun jälkeen mikään ei ole entisellään.
 
 
Ilmastomuutoksen kunniaksi julkaisemme kesämuistona kuvan Ullan pentuajalta. Huomaa tiputuksesta johtuvat jäljet etujaloissa.
 
Koska peruspessimistiset raahelaiset eivät luota siihen, että täällä voi olla lämmintä, julkaisemme myös talvikuvan. Onhan se kuitenkin niin, että tästä lämpöaallosta seuraa kylmyyttä, kurjuutta ja kärsimystä, joten parempi varautua siihen jo nyt.
 
 
 

torstai 23. toukokuuta 2013

Nopeat nollat - avoin kirje Pasille

Hei Pasi!

Täällä kirjoittaa Tyyne Raahesta - aivan se sinun kasvattisi sieltä kotikonnuiltamme Oravasaaresta. Juuri se sama Tyyne, joka pyysi taannoin anteeksi huonoa käytöstään Namusillan kennelin leirillä. Aivan niin, se sama Tyyne, joka nuoli sormistasi matolääkettä pentuna. Ihan totta, sama jonka silmät pyörivät päässä kuin lottopallot silloin kun pentutreffeillä sai ensinmäisen kerran kantaa lokkia.


Haluan kertoa sinulle, että olen miettinyt asioita ja tullut siihen tulokseen, että en voi jatkaa entiseen malliin. Sain voimaa kannustuksestasi siellä Surkeen leirillä viimeisellä tehtävärastilla - kun sanoit, että kyllä sinusta Tyyne vielä hyvä koira tulee  ja voin nyt kertoa, että olen aloittanut vesinoidot uudestaan.

Muistanet kuinka hienosti sujuneen taipumuskokeen jälkeen päätin, että ALO-luokasta minulta on turha odottaa muuta kuin nollatulosta. Ja huomasin kuinka nopean nollatuloksen voi saavuttaa kastelematta turkkia. Idean siihen sain perheemme amupamiihtoa harrastavalta nuorukaiselta, jonka tavoitteena on ammuntapaikalta nopeat nollat.




sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Susihukkanen

Yksinäinen susi saapui Kärsäkylälle äitienpäivän aattona Temmesjoen suunnasta.
 
 
Se oli jo edellisenä päivänä käynyt paikan päällä katsomassa aidan takaa minua, Ullaa ja Topia. Mutta kun tontilla oli ollut vesijohdon routasuojauksen liittyvät kaivuu- ja asennustyöt menossa, niin ei ollut halunnut tulla häiriköimään kesken urakan. Hukkasen mielestä isännästä ei olisi ollut juurikaan vastusta, sen verran heikossa hapessa näytti mies olevan lapion varressa. Mustasta labradorinartusta se oletti saavansa vatsanpuruja, joten valinta kohdistui Topiin. Ja se oli virhe. Hetken siinä iltahärärässä Topin kanssa juteltuaan, hukkapoloinen huomasi vuodattavansa koko elämäntarinaansa Topille. Alamäki oli alkanut silloin, kun sille oli laitettu musta panta kaulaan RKT:n miesten toimesta. Alfa-äiti oli heti tokaissut, että nythän kaikki näkevät netistä, missä laumamme liikkuu. Että kohtalomme olisi sama kuin susiperheellä Aitmatovin kirjoittamassa Mestauslava-kirjassa. Sitä lauman alfa-isä oli lukenut perheelleen alkutalven hiljaisina aikoina, kun hirvet eivät viellä olleet saapuneet talvilaitumilleen Temmesjoen maastoon. Joten ei muuta kuin pois laumasta. Ja vieläpä äitienpäivänä. Topi kertoi kokevansa empatiaa nuorta sutta kohtaan ja pyysi tätä harkitsemaan tilannetta uudestaan. Että eikö kuitenkin olisi maukkaampaa haukata vaikka ylivuotista hirvimullia kuin - no kieltämättä  parhaassa iässään olevaa - novascotiannoutajaa? Topi muistutti myös siitä, että hänellä on ollut viime aikoina hieman ongelmia anaalirauhasten kanssa.
 

Topi halusi painottaa myös muita kielteisiä vaikutuksia, joita saattaisi seurata siitä, että hukkanen toteuttaisi illallissuunnitelmansa. Ensinnäkin routalevyjen asennukseen liittyvä laadunvarmennus on täysin Topin vastuulla; jokaisen levyn mitat ja mahdolliset murtumat täytyy tarkastaa ennen asennusta. Toiseksi Topi kertoi peruneensa päätöksen, että hän muuttaisi Ouluun Liisan jäätyä eläkkeelle. Asia varmistui sen jälkeen, kun Topi ymmärsi Liisan harrastavan toden teolla maratonjuoksua ja kaipasi lenkkiseuraa harjoittelukaudelle. Sen sijaan Topi kertoi pitävänsä varmana sitä, että hän muuttaisi perheessä asuvan Anna-nimisen vaihto-oppilaa kanssa Saksaan. Että siellä jo valmistellaan vastaanottoseremonioita. Tieto siitä, että Topi olisi joutunut suden suuhun saattaisi aiheuttaa hallaa euroopna susimyönteisille ympäristönsuojelujärjestöille, jotka ovat muutoinkin kovin huolissaan Suomen luonnon tilasta. Topi vakuutti, että se on erittäin ajankohtainen ja herkkä asia sen jälkeen kun saksalainen Eon päätti vetäytyä Pyhäjoen Hanhikivelle suunnitteilla olevasta ydinvoimalahankkeesta suojellakseen suomalaista luontoa. Kyllä - tuo Hanhikivihän on juuri se sama niemi, minkä rannasta pantasusi Milla löytyi kuolleena joitakin vuosia sitten. Topia harmitti, että niin paljon sanomatta jäi, kun susi lähti jolkottelemaan takaisin kohti Temmesjokea. Topi yritti huutaa perään, että kylätien varressa oli ollut aamulla teeriä, että koukkaa sen kautta...
 
 
 
 
 

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Julkinen anteeksipyyntö

Raahessa 5.5.2013


Pyydän anteeksi huonoa käytöstäni Namusillan leirillä. Mutta kun ei siellä ollut muita kavereitani kuin Pasi ja Bili. Ja kun vettäkin satoi, no ok, ei lauantaina -mutta silti. Ja kun piti nukkua autossa. Ja ei oikein ruokakaan maistunut, väsytti.

Isäntä aikoi käydä kanssani kasvatuskeskustelut ja kuulemma ilman julkista anteeksipyyntöä ei olisi mitään asiaa leirille vuoden kuluttua. 

Tyyne

Ps. Sitä paitsi otti päähän huippukoirien suoritukset, kuten tässä:




keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Työvoimapula

Koska vappu on työn juhla, päätti Topi järjestää Kärsämänkylälle työnäytöksen. Perinteitä kunnioittaen tehtäväksi oli valittu ojankaivuu. Samainen oja oli kaivettu auki viime syksynä, mutta tulevaa vappua enteillen kaivannon pohjalle sijoitettua vesijohtoa ei silloin routasuojattu, koska odotettavissa oli, että kasvihuoneilmiön myötä talvi vetäytyy Suomesta. Ei vetäytynyt ainakaan viime talvena. Joten Topi päätti yhdistää työn ja huvin kutsumalla työnäytökseen kaikki tutut nuoret miehet maakunnasta, Saulin, Laurin ja Jorin.
 
 
 
Sitten odoteltiin. Juuri kun kottikärryt oli saatu asetettua kaivannon viereen iski työvoimapula. Ei tullut paikalle Sauli, ei Lauri eikä Jori.
 
Topi kertoi kuulleensa YLE:n suosikkitoimittaja Petteri Löppösen raportoineen, että ongelman taustalla on huoltosuhteen muuttuminen; työntekijöitä on yhä vähemmän ja eläkkeellä on yhä enemmän porukkaa. Tiesin kyllä, että Petteri on taas keksinyt omiaan, Sauli ja Lauri olivat väsyneitä, koska televisiosta tuli yöllä Real Madridin peli ja Jorilla on jokin juttu menossa Oulussa.
 
 
Jotta Kärsämänkylän vappu ei olisi mennyt ihan pilalle, siirryttiin sujuvasti seuraavaan ohjelmanumeroon eli vappupuheeseen. Vappunahan riemuitaan myös kevään alkamista. Olin otsikoinut puheeni Tyyne - neiti kevät, mutta sakea lumisade pakotti minut muuttamaan puheeni sisällön. Koska kuulijoitakaan ei työvoimapulasta johtuen tullut paikalle, pidin lyhyen katsauksen euroalueen tulevaisuudennäkymistä ja lopuksi haukuin kaikki mieleeni tulevat muut koirarodut, paitsi labbikset ja tollerit. Topin mielestä se oli sellainen perinteinen vappupuhe.